Kello on vähän kahdeksan jälkeen aamulla ja Chengdu on herännyt. Linnut mekastavat viereisissä puissa ja viereiset kehätiet suhisevat autoista. Yön jäljiltä jäänyt kevyt usva verhoaa vielä näkyvyyden, mutta lämmintä on jo. Kampuksen kovaäänisistä kuului äsken joku kiinalainen aamulaulu, joka muistutti seireenien laulantaa. Ehkä poloiset kiinalaisopiskelijat houkutellaan kylmiin luokkahuoneisiin alitajuisten viestin avulla!

Lähdemme pian ryhmän kera retkelle pariin temppeliin, jonka jälkeen suuntaamme muutaman suomalaisen kanssa omatoimisesti juna-asemalle. Viikonlopun ohjelmaksi olemme nimittäin järjestäneet matkan Chongqingiin, maailman suurimpaan kaupunkiin. Tai ei se ihan kiistattomasti suurin ole tilastoinnin vaikeuden takia, mutta Chongqingin alueella sanotaan asustelevan 30 miljoonaa ihmistä. Toivomme, että sekaan mahtuu vielä pari suomalaista.

Palailen siis kuulumisiin parin päivän päästä ja kerron miltä jättiläiskaupungissa näytti. Hyvää viikonloppua!